Turismi Suomessa – Turismitilastoja sekä matkailutilastoja vuosien 2020-2021 matkailutrendeistä

Tilastotietoja Suomen turismista käsittäen myös pääkaupunkiseudun ja Lapin tilastodataa, yleisiä trendejä, vaikutuksia talouteen sekä paljon muuta!

Vaikka matkailu ei ole yksi Suomen pääelinkeinoista, matkailun ja turismin merkitys kansantalouden kannalta on kasvanut viime vuosien aikana, ja esimerkiksi vuonna 2019 matkailun kokonaiskysyntä vastasi tem.fi:n tilastojen mukaan yli 16 miljardin euron siivua ja kansainvälisten matkailijoiden vaikutus Suomen talouteen ilmeni samaisena vuonna noin 5,3 miljardin euron tulonsiirtona ulkomailta Suomeen. Suomalaiset käyttävät maamme matkailupalveluita puolestaan arviolta noin 11 miljardin euron edestä. Matkailulla on siis luonnollisesti varsin suotuisa vaikutus Suomen talouteen, sillä matkailuala työllistää maassamme arviolta 154 000 henkilöä, ja toki matkailun kerrannaisvaikutus muihin sektoreihin on samoin merkittävä, vaikkakin näitä vaikutuksia on tilastojen valossa vaikeampi arvioida saati tilastoida.

• Matkailun kokonaiskysyntä oli Suomessa yli 16 miljardia euroa vuonna 2019.
• Kansainvälisten matkailijoiden vaikutus Suomen talouteen oli 5,3 miljardia euroa vuonna 2019.
• Suomalaiset kuluttivat kotimaan matkailupalveluita 11 miljardin euron verran vuonna 2019.
• Matkailu työllisti Suomessa arviolta 154 000 henkilöä henkilöä samaisena vuonna.

Suomen turismitilastot: ulkomailta Suomeen kohdistuva matkailu

Mistä maista Suomeen matkustetaan?

Ulkomaisten turistien vastatessa tem.fi:n tilastojen mukaan 7,1 miljoonasta yöpymisestä vuoden 2019 kokonaisuudessaan 23 miljoonasta yöpymisestä suomalaisissa majoitusliikkeissä, suurin yöpymispalveluita käyttävä kansalaisuus koostui venäläisistä reippaalla 820 000 yöpymisellään saksalaisten seuratessa reippaalla 660 000 yöpymisellä, brittien tullessa kolmantena lähes 570 000 yöpymisellään. Näiden maiden lisäksi Suomeen matkustettiin Business Finlandin tilastojen mukaan merkittävissä määrin myös Ruotsista ja Kiinasta, sekä esimerkiksi Intiasta, Ranskasta, Italiasta, Belgiasta, Virosta ja Itävallasta. Yhteensä Pohjoismaissa yövyttiin tem.fi:n tilastojen mukaan ulkomaalaisten turistien toimesta noin 50,9 miljoonaa kertaa koko vuoden 2019 aikana, ja näistä yöpymisistä 14 prosenttia tapahtui Suomessa.

• Suomalaisissa majoitusliikkeissa yövyttiin 23 miljoonan yöpymisen verran vuonna 2019.
• Näistä yöpymisistä 7,1 miljoonaa tapahtui ulkomaalaisten turistien toimesta.
• Eniten yöpymispalveluja näistä kansalaisuuksista käyttivät venäläiset (yli 820 000 yöpymistä), saksalaiset (660 000 yöpymistä) ja britit (lähes 570 000 yöpymistä).
• Suomeen matkustettiin maista kuten Ruotsi, Kiinasta, Intia, Ranska, Italia, Belgia, Viro ja Itävalta.
• Pohjoismaiden  50,9 miljoonasta kokonaisyöpymisestä 14 prosenttia tapahtui Suomessa.

Mitä ovat Suomen suosituimmat turistikohteet ja -nähtävyydet?

Vaikka tilastoista ei voi kovinkaan tarkasti eritellä minkälaisia kokemuksia ulkomaalaiset turistit Suomesta hakevat, ilmenee Business Finlandin ulkomaisten matkailijoiden vuoden 2019 datasta ainakin se, että ulkomaisten matkailijoiden yöpymisistä suurin osa kohdistui Helsinkiin, jossa toteutui noin 43 prosenttia kaikista Suomeen kohdistuneista ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymisistä. Tilastojen perusteella Helsingin vetovoima kansainvälisen matkailun kohteena on kasvussa jo kuudetta vuotta peräkkäin. Lapin matkailu on puolestaan kasvussa jo viidettä peräkkäistä vuotta, ja vuosi 2019 oli tässä suhteessa ennätyksellinen 1,8 miljoonalla ulkomaalaisten turistien suorittamalla yöpymisellä, ja osuus vastasi noin neljäsosaa kaikista Suomessa toteutuneista ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymisistä. Tilastojen mukaan ulkomaalaisista matkailijoista huomattava osuus saapui Aasiasta, vaikkakin suurin osa Lappiin kohdistuvasta ulkomaalaisturistien matkailusta toteutetaan brittien ja mannereurooppalaisten toimesta.

Lapin lisäksi myös Järvi-Suomi kiinnosti ulkomaalaisia matkailijoita. Järvi-Suomessa yövyttiin vuonna 2019 1,1 miljoonaa kertaa. Tulos oli kuitenkin noin 4 prosenttia edellisvuotta matalammalla tasolla. Tilastotietojen mukaan Järvi-Suomen ulkomaalaisista matkailijoista noin kolmasosa saapui Venäjältä. Myös rannikkoinen Suomi saaristoineen houkutteli ulkomaalaisia turisteja, sillä rannikon ja saariston alueella yövyttiin vuoden 2019 aikana samoin 1,1 miljoonaa kertaa ja alueen yöpymiset olivat itse asiassa myös huomattavassa 6 prosentin nousussa. Rannikkoisilla alueilla matkailevien joukossa erottuivat puolestaan skandinaavit ja eritoten ruotsalaiset. Sekä Järvi-Suomeen, että rannikkoiseen Suomeen noin puolet matkailijoista saapui Manner-Euroopan ja Britannian alueelta.

• Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisistä suurin osa kohdistui Helsinkiin (43 prosenttia kaikista Suomeen kohdistuneista ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymisistä).
• Vuosi 2019 oli Lapin matkailun kannalta ennätyksellinen 1,8 miljoonalla ulkomaalaisten turistien suorittamalla yöpymisellä (noin 25% kaikista Suomessa toteutuneista ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymisistä).
• Lapin turisteista huomattava osa saapui Manner-Euroopasta, Britanniasta ja Aasiasta.
• Järvi-Suomessa ja rannikkoisessa Suomessa yövyttiin molemmissa noin 1,1 miljoonaa kertaa ulkomaisten turistien toimesta vuoden 2019 aikana.

Suomen turismitilastot: suomalaisten ulkomaille kohdistuva matkailu

Miten ja minne suomalaiset matkustavat?

Suomalaisten matkailukäyttäytymisen keskiössä on matkojen varattavuus internetin kautta. Stat.fi:n tilastojen mukaan esimerkiksi vuonna 2019 ulkomaan vapaa-ajanmatkan majoitus varattiin internetissä 84 prosentissa tapauksissa ja lentoliput 90 prosentissa tapauksista. Vaikka omatoiminen matkailu on nykyään helpompaa, tekevät suomalaiset matkailijat myös suhteellisen paljon valmismatkoja. Esimerkiksi vähintään yhden yöpymisen käsittävistä ulkomaanmatkoista 23 prosenttia oli valmismatkoja, joita kertyi vuoden 2019 aikana yhteensä 1,5 miljoonaa kappaletta, vaikkakin lukema oli lievässä laskussa. Kyseisen vuoden suosituimpia valmismatkakohteita olivat Kanariansaaret, Kreikka ja Turkki, ja esimerkiksi Kreikkaan tehdyistä matkoista 79 prosenttia oli valmismatkoja. Tilastojen mukaan valmismatkoja kuluttavat eniten vanhemmat ikäryhmät.

Stat.fi:n tilastojen mukaan suomalaiset matkustavat paljon naapurimaihin kuten Viroon, Ruotsiin ja Venäjälle. Myös Keski- ja Etelä-Eurooppa kiinnostavat suomalaisia matkailijoita ja Keski-Euroopan matkailu olikin hienosiessa nousussa. Kaukokohteista suomalaisia viehättävät esimerkiksi Yhdysvallat ja Thaimaa, joihin matkailu kuitenkin väheni jonkin verran vuoden 2019 aikana.

• Suomalaiset varasivat 1,5 miljoonaa valmismatkaa ulkomaille vuonna 2019.
• Suosituimpia valmismatkakohteita olivat Kanariansaaret, Kreikka ja Turkki.
• Suomalaiset matkustavat paljon naapurimaihin kuten Viroon, Ruotsiin ja Venäjälle.
• Myös Keski- ja Etelä-Eurooppa kiinnostavat suomalaisia matkailijoita ja Keski-Euroopan matkailu on nousussa.

Turismin muutos

Vuosien 2020 ja 2021 aikana matkailun ja turismin alalla on tapahtunut muutoksia maailmanlaajuisesti globaalista pandemiasta johtuen. Vaikutukset ovat näkyneet myös Suomen matkailu- ja turismialalla ja esimerkiksi toisena koronakeväänä vuonna 2021 suomalaisten matkailu kohdistui lähes yksinomaan kotimaahan, mikä näkyi Stat.fi:n mukaan kotimaassa tehtyjen yön yli toteutettavien matkojen kasvamisena reilulla kolmanneksella edellisvuoteen verrattuna. Tämän lisäksi kotimaan eri kohteisiin tehtiin päivämatkoja arvion mukaan noin 7,5 miljoonaa kappaletta, joka on noin kaksi kertaa enemmän vuoteen 2018 verrattuna. Päivämatkoja tehtiin etenkin suurien kaupunkien ulkopuolelle ja suurten kaupunkien, kuten pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen päivämatkat vähenivät muiden kohteiden kiinnostavuuden ollessa suhteessa korkeampaa.

Ulkomaan matkailu putosi vastaavasti valtavasti, sillä ulkomaille suuntautuva vapaa-ajan matkailu väheni edellisvuoden vertailuajankohdasta yli 90 prosentin verran. Suurta pudotusta selittävät koronavirustilanteesta aiheutuvat matkustusrajoitukset sekä lento- ja laivavuorojen väheneminen. Kun vuoden 2021 tammikuussa ulkomaille toteutettiin 150 000 vapaa-ajan matkaa, edellisvuoden vertailuajankohtana matkoja tehtiin noin 1,4 miljoonaa.

Toisen koronakevään (tammi-huhtikuu) kotimaahan kohdistuneista suomalaisten tekemästä 6,3 miljoonasta yöpymisen käsittävästä matkasta 4,9 miljoonaa toteutettiin ilmaismajoitusmatkoina. Maksullisissa majoituksissa yövyttiin puolestaan 1,3 miljoonalla matkalla. Vuodentakaiseen vertailuajankohtaan verrattuna yöpymisen käsittäviä kotimaan matkoja tehtiin 38 prosenttia runsaammin.

• Vuonna 2021 suomalaisten matkailu kohdistui lähes yksinomaan kotimaahan; yön yli toteutettavien matkojen määrä kasvoi reilulla kolmanneksella edellisvuoteen verrattuna.
• Kotimaan eri kohteisiin tehtiin päivämatkoja noin 7,5 miljoonaa kappaletta, joka on noin kaksi kertaa enemmän vuoteen 2018 verrattuna.
• Päivämatkoja tehtiin etenkin suurten kaupunkien ulkopuolelle.
• Suurten kaupunkien, kuten pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen päivämatkat vähenivät suhteessa muihin kohteisiin.
• Ulkomaan matkailu putosi edellisvuoden vertailuajankohdasta yli 90 prosenttia koronarajoituksista johtuen.
• Kevään 2021 kotimaahan kohdistuneista suomalaisten tekemästä 6,3 miljoonasta yöpymisen käsittävästä matkasta 4,9 miljoonaa toteutettiin ilmaismajoitusmatkoina.

Suomen turismin tulevaisuudennäkymät

HS:n artikkelin mukaan matkailijoiden kulutus tulee koko vuoden 2021 tasolla laskemaan noin 30-40 prosenttia koronaa edeltäviin tilastoihin verrattuna. Arvio on jo aiemmin esitettyjä arvioita valoisampi, sillä etenkin suomalaisten kotimaan matkailun kasvanut kysyntä on edesauttanut matkailun elpymistä. Kotimainen kysyntä ei kuitenkaan itsessään riitä kuromaan pandemian aiheuttamaa lovea, vaan Suomeen tarvitaan myös ulkomaista turismia. Arvioiden mukaan koronaa edeltävälle vuoden 2019 tasolle matkailussa päästään vasta vuonna 2023, sillä Suomesta ulkomaille kohdistuvan sekä ulkomailta Suomeen kohdistuvan matkailun nähdään elpyvän huomattavasti hitaammin kuin kotimaanmatkailu on elpynyt. Myös se mahdollisuus on olemassa, että matkailukysyntä jää pidemmäksi aikaa tavallista matalammalle tasolle.

Kuluvana vuonna ulkomaisten matkailijoiden kulutus Suomessa jää tänä vuonna 70-80 prosenttia tavallista matalammalle tasolle, joka vastaa noin 3,8-4,3 miljardin euron summaa. Koska matkailu muodosti aiempina vuosina noin 16 prosenttia Suomen palveluviennistä, on tämä tulonmenetys talouden mittakaavalla merkittävä. Myös suomalaisten ulkomaanmatkailusta kotimaassa syntyvä kulutus on vähentynyt noin 76-86 prosenttia, joka vastaa noin 1,7-2,0 miljardin euron summaa. Hintalappu on merkittävä, sillä aiemmin ulkomaanmatkailun osuus kotimaamme matkailun kokonaiskysynnästä oli noin 15 prosenttia, mutta vuonna 2021 se on pudonnut noin 5 prosentin tasolle. Ulkomaanmatkailun aiheuttama palvelukysyntä kotimaassa näyttäytyy muun muassa lento- ja laivaliikenteen matkoina sekä matkatoimistojen palvelujen käyttämisenä. Valoisaa on kuitenkin se, että kotimaanmatkailun kysyntä vastannee tänä vuonna lähes vuoden 2019 tasoa. Ennen pandemiaa kotimaanmatkailun vastatessa noin 55 prosentin osuutta Suomen matkailun kysynnästä, se on kasvanee tänä vuonna 82-87 prosenttiin.

• Matkailijoiden kulutus tulee koko vuoden 2021 tasolla laskemaan noin 30-40 prosenttia koronaa edeltäviin vertailuajankohtiin verrattuna.
• Vuonna 2021 ulkomaisten matkailijoiden kulutus Suomessa jää tänä vuonna 70-80 prosenttia tavallista matalammalle tasolle, joka vastaa noin 3,8-4,3 miljardin euron summaa.
• Suomalaisten ulkomaanmatkailusta kotimaassa syntyvä kulutus on vähentynyt noin 76-86 prosenttia, joka vastaa noin 1,7-2,0 miljardin euron summaa.
• Arvioiden mukaan koronaa edeltävälle vuoden 2019 tasolle matkailussa päästään vasta vuonna 2023.
• Kotimaanmatkailun kysyntä vastannee tänä vuonna lähes vuoden 2019 tasoa, ja ennen pandemiaa kotimaanmatkailun vastatessa noin 55 prosentin osuutta Suomen matkailun kysynnästä, se kasvanee tänä vuonna 82-87 prosenttiin.

Lähteet:

TEM: Matkailu lukuina, noudettu 20.10.2021 osoitteesta https://tem.fi/matkailu-lukuina

Business Finland: matkailuvuosi, noudettu 20.10.2021 osoitteesta

https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/tutkimukset-ja-tilastot/matkailuvuosi

Tilastokeskus: Toinen koronakevät sai suomalaiset matkailemaan kotimaassa tammi-huhtikuussa 2021, noudettu 20.10.2021 osoitteesta https://www.stat.fi/til/smat/2021/13/smat_2021_13_2021-06-22_tie_001_fi.html

HS: Löytömäki, Ennuste: Suomessa matkailun kulutus jää vielä tänäkin vuonna jopa 40 prosenttia pandemiaa edeltävistä luvuista, noudettu 20.10.2021 osoitteesta  https://www.hs.fi/talous/art-2000008244571.html

Axel Hernborg

Hei! Minä olen Axel, tripplo.com-matkavihjeiden asiantuntija, matka säästämisen asiantuntija ja perustaja. Minä olen se, joka julkaisee ja päivittää suurimman osan tripplo.com-sivustolla olevasta sisällöstä ja alennuksista!